Saksan valtakunnan siviilihallinto toisen maailmansodan aikana

Deutsches Reich; Saksan valtakunta;
Saksan lippu	Valtakunnan kotka
Valtiomuoto	tasavalta
Valtakunnankansleri; Saksan presidentti	Adolf Hitler; Adolf Hitler
Pääkaupunki	Berliini
Pinta-ala
– yhteensä	729 673 km²
Väkiluku (1939)	97 412 501
Viralliset kielet	saksan kieli
Valuutta	valtakunnanmarkka
Aikavyöhyke	+1
– kesäaika	UTC+2
Kansallislaulu	Deutschlandlied
Edeltäjät	Weimarin tasavalta (1919–1933); Saksan keisarikunta (1871–1919); Pohjois-Saksan liitto (1866–1871); Saksan liitto (1815–1866); Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (843–1806)
	Infobox OK

Saksan valtakunnan siviilihallinto toisen maailmansodan aikana ja myös sitä ennen 1934 tehdyn valtiosääntöuudistuksen perusteella pohjautui valtakunnanpiireihin (saksaksi Reichsgau erotukseksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen piireistä, saksaksi Gau).

Itävalta liitettiin 1939 Saksan valtakuntaan. Siitä ei tullut autonomista valtiollista muodostelmaa, vaan se liitettiin alueittain suoraan Saksan valtakuntaan.

Tšekkoslovakian tultua purkautuneeksi se jakautui kolmeen osaan: Sudeettien valtakunnanpiiriin, joka saksankielisenä ja saksalaismielisenä alueensa liitettiin Saksan valtakuntaan. Slovakia julistautui itsenäiseksi ja jäljelle jääneistä entisen Tšekkoslovakian alueista muodostettiin Böömin ja Määrin protektoraatti.

Tämän jälkeen valtakunnanpiirit olivat:

Ala-Itävalta
Ala-Sleesia
Baden
Brandenburginmaa,
Danzig-Länsipreussi
Düsseldorf
Essen
Etelä-Hannover-Braunschweig
Etelä-Westfalen
Frankfurt
Halle-Merseburg
Hampuri
Hessen
Hessen-Nasau
Itä-Baijeri
Itä-Hannover
Itä-Preussi
Karintija
Köln-Aachen
Mecklenburg
Meinfranko
Mozelland
Pohjois-Westfalen
Pommer
Saksi
Saksi-Anhalt
Salzburg
Schlewig-Holstein
Stiria
Sudeetit
Suur-Berliini
Svaabia
Thuringen
Tiroli-Ala-Alberg
Warteland
Weser-Ems
Westmark
Wien
Württemberg-Hohenzollern
Ylä-Baijeri
Ylä-Itävalta
Ylä-Sleesia